Rakastan nyt pukeutumistyyliäni. Käytän mielestäni hienoja vaatteita ja tärkeänä myös niiden pitää tuntua päällä hyvältä. Kankaan pitää olla pehmeää. En osta vaatetta jos se kiristää, kutittaa, tai jotain muuta epämukavaa. En tykkää käyttää sellaisia vaatteita. Ne eivät sovi minulle. En esimerkiksi käytä ollenkaan farkkuja. Ne tuntuvat pahalta jaloissa. Olen saanut niistä tarpeekseni. Käytin niitä joskus alakoulun alussa, kun vanhemmat sanoivat. Ne olivat "kouluhousut". Minusta tuntuu niin vapaalta. Teen niinkuin haluan. En nyt millään tavalla syyllistä vanhempiani siitä, ihuomautuksena vielä
Vaatteen merkillä ei ole minulle mitään väliä, tai sillä onko se muotia. Omat mieltymykset ovat merkityksellisempiä. Kehotan kaikkia miettimään, mitä vaatteita tykkää käyttää. Vaatteet kuvastavat paljon ihmistä.Tietysti jotkut ihmiset tykkäävät käyttää muotivaatteita. Se ei vain ole minun juttuni. Toki välitän siitä miltä näytän ja minulla on hienot vaatteet. Rakastan pukeutumista ja vaatteita. Ettette varmasti saaneet väärää kuvaa.
Mielestäni omassa tyylissä kuuluu tuntua hyvältä olla, niin henkisesti, kuin fyysisestikin. Jos vaatteita käyttää velvollisuudesta, siitä ei tule hyvä mieli. Pitää tehdä asiat niinkuin haluaa, omalla tyylillä. Jos ei nyt, niin milloin sitten? Tämä on hyvä ja kannustava ajattelutapa ja toimii ainakin minun kohdallani.
Tärkein asia on olla avoin. Ei tyyliä tarvitse " päättää". Pitää tehdä asiat niin kuin hyvältä ja omasta mielestä oikealta tuntuu. Ei pidä tehdä samalla tavalla, kuin muut, jos ei halua. En minäkään päätä, millä tavalla kirjoitan. Minä vain alan kirjoittamaan sillä tavalla, kuin haluan. Suollan vain sanoja ja lauseita mielestäni. Niin sitä tekstiä syntyy. Sama pätee piirtämisessä ja kaikessa muussakin. Tyyli vain muotoutuu.
Omasta tyylistä ymmärtää, millainen ihminen on. Pienestä tekstinpätkästäkin saa selville jotain ihmisestä, vaikkei henkilö itsestään kertoisikaan. Kirjoitustyyli paljastaa paljon ihmisestä. Kannattaa siis kirjoittaa omalla tyylillään. Ja tietysti myös piirroksista. Kaikki on tietysti monitulkintaista.
Kannattaa valjastaa omat ominaisuutensa vahvuuksiksi. Niin kuin minä olen tehnyt ujouden kanssa. Oikein kerskailin sillä yhdessä postauksessa. Pitää oppia elämään sen kanssa. Kun itsensä kohtaa, itseä voi kehittää mihin suuntaan haluaa. Ominaisuuksien kanssa pitää olla sinut. Tämä ei tietenkään päde kaikkeen, esimerkiksi väkivaltaisuudesta kannattaa päästä eroon. Jo joku loukkaantuu toisen väkivallan seurauksena, sitä ei voi missään nimessä puolustella "ominaisuudella". Olen todellakin kaikenlaista väkivaltaa vastaan.
Tietysti omaa tyyliä kaikessa voi kehittää. Mutta se pitää tehdä vain ja ainoastaan omasta halusta, eikä muita miellyttääkseen. Aina on hyvä kehittyä ja opetella uusia asioita. Se avartaa ihmeän paljon
Nykyään rakastan omia ajattelutapojani ja tyyliäni. Oman tyylisenä minulla on hyvä olla. Olen todella lähellä täydellisen tyylistä itseäni, omasta mielestäni tietysti, paras versio itsestäni. Oman tyylisenä voin kulkea selkä suorana ja ylpeänä itsestäni. Se on suuri voitto minulle.
Matka tähän ollut kuoppainen, mutta olen selvinnyt.
Kiitos lukemisesta! Oma tyyli on vahvuus!
Rakkaudella: Siivekäs
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti