Koulumotivaationi taisi olla kateissa

Nyt olen virkeä, johtuu yli kymmenen tunnin yöunista, mutta lähiaikoina koulu - ja opiskelumotivaationi on ollut vähän kateissa. Nyt pitäisi yrittää opiskella paremmin ja tuntuu, että jaksankin.

 

Sain esimerkiksi matematiikan kokeesta numeroksi seitsemänpuolen. Se pettymyksen aalto, joka minut valtasi oli vertaansa vailla. Ei se koe edes sitä tehdessä tuntunut vaikealta, mutta silti siitä tuli niin huono numero. Tämä ei ole minulle mikään normaali numero.

Minne kaikki lukemiseen varaamani aika aina katosi? Minulla oli suunnitelmana lukea, mutta sitten se vain jäi. En ole koskaan osannut kunnolla opiskella kokeisiin. Olen vain aina lukenut sen alueen ja harjoitellut kielissä sanoja peittämällä toisen puolen. Se on aina riittänyt. Lukemista ei kuitenkaan kannata jättää  pois tai jättää aamuun. Tiesin sen kyllä, ainakin alitajuisesti.

Tämä saa pohtimaan onko koulu edes minulle tärkeää ja minkä takia opiskelen ja mistä sen motivaation saan. Se on aiemmin tullut yksinkertaisesti siitä, että rakastan ja kuitenkin vihaan opiskelua. Haluan myös pärjätä tulevaisuudessa ja päästä hyvään jatko-opiskelupaikkaan ja sitä kautta johonkin minua aidosti kiinnostavaan työhön. 

Minua ei ole ikinä patistettu opiskelemaan, enkä ole saanut rahaa hyvistä arvosanoista, en koskaan. Toki minua on kehuttu ja kannustettu ja näin. Se, kuinka hyvin opiskelen on aina ollut oma valintani. Olenkin aina opiskellut itseni takia. Rakastan sitä tunnetta, kun saan hyvän numeron kokeesta, kun tiedän, että olen tehnyt kaikkeni ja onnistunut. Ainut tavoitteeni on saada aina täydet pisteet ja kymmenen numeroksi kokeesta. 

Loma todellakin auttoi löytämään motivaatiota ainakin vähäksi aikaa. Ensi perjantaina on historian koe, voisin aloittaa lukemisen tänään. Yritän pitää historian numeroni korkealla. Peli ei ole vielä menetetty. Nyt pitää tsempata itseäni tähän, että todistus näyttää hyvältä ja voin olla ylpeä itsestäni, jos onnistun.

Rakkaudella: Siivekäs

Alkukevään suosikkilaulut

Moi! Tänään oli ihana kävellä kouluun valoisan taivaan alla. Sää oli ihanan lämmin ja loskainen. Tiedostin sen kunnolla vasta tänään, talvitakissa meinasi hiki tulla. Kevät on oikeasti täällä kohta. Voinko sanoa sen jo? Tykkään kaikista vuodenajoista, niillä on niiden omat hyvät piirteensä. Nautin niistä aina ihan kunnolla. Vaihtelu kuitenkin virkistää, ja nyt on kyllä mielestäni lämpimämmän ilman ja auringon aika.

Olen niin fiiliksissä, että ajattelin kertoa tämän kevään ylivoimaiset musiikkisuosikkini, mistä tulen tämä ajan muistamaan myöhemmin. Ne kuvaavat jollain tavalla tämänhetkistä mielentilaani. Kannattaa ehdottamasti kuunnella.

💚~ Helium: Sia, tämä laulu on todellinen suosikkini näistä. Laulu iskee syvälle. Melodia, ääni ja sanat luovat kiinnostavan maiseman. Tämä on osoitus, kuinka paljon musiikki vaikuttaa.

💚~ Vantaan Kokoinen Yksinäisyys: Jannika B, pompin sisäisesti ilosta, kun huomasin, että kyseiseltä laulajalta on tullut kaksi uutta laulua. Melkein kaikki Jannika B:n laulut ovat joskus olleet soittolistallani, ne vain sopivat musiikkimakuuni niin hyvin. Tämä laulu on jollain tasolla tosi samaistuttuva, siinä on paljon tarttumapintaa ja joka kuuntelukerralla tajuan jotain uutta.

💚~ Poker Face: Lady Gaga, on todella upea laulu ja hyvällä tavalla erilainen. Jää soimaan päässä, varsinkin kertosäe. Tykkään näistä sanoista mielettömästi.

💚~ Sosiaalikammo & lokkifobia: Salla Flinkman, haluan kuunnella tämän aina vain uudestaan. Raju ja rohkea biisi myös.

💚~ 5 fine frøkner: Gabrielle, monet varmaan tietävät, että olen bongannut tämän laulun Skam- nimisestä sarjasta. Minäkin rakastin sitä sarjaa. Oli pakko kuunnella kokonaan tämä ja sitten se päätyikin soittolistalleni. En tosiaan ymmärrä norjan kieltä paria sanaa ja lausetta enempää, mutta silti rakastan kuunnella tätä laulua. 

💚~ Ufoja: Vilma Alina, päätyi uudestaan kuunteluuni tuon tarinan ansiosta. Se, miten kaikki kerrotaan normaalisti, mutta sielukkaasti laulun muodossa on mahtavaa. Kertakaikkisen ihana laulu.

💚~ Love is alive: Lea Michele, ihanan herkkä ja herättää tunteita. Rakastan Lean ääntä ja kaikki hänen muutkin laulunsa ovat mieleeni.

Tuossa nuo nyt olivat. Raikkaita kevätpäiviä!

Rakkaudella: Siivekäs

Odotan jotakin tapahtuvan

Minusta tuntuu, kuin odotan koko ajan, että jotain upeaa tapahtuu minulle. Elämääni tulee joku hieno käänne, mullistava tapahtuma. Tajuan jotain, pääsen kuin sattumien kautta johonkin upeaan paikkaan, tapaan jonkun, joka muuttaa elämäni lopullisesti. Ja tätä rataa.

Lähes kaikki elokuvat kertovat jonkinlaisesta muutoksesta, isolla tai pienellä tasolla. Jostain upeasta tapahtuneesta tai tapahtuvasta asiasta. Se voi olla henkilön elämän kohokohta hyvässä tai pahassa. Tai ei välttämättä kohokohta, mutta joku muutos. Muu, aiemmin eletty elämä tuntuu silloin toissijaiselta, vaikka siihen viitattaisiinkin. Haluan, että jotain sellaista käy minullekin. En halua elää nyt mitään toissijaista elämää.

Olen kai melkein aina odottanut sitä, mutta vasta nyt olen tajunnut sen. Ainakin alitajuisesti. Ehkä se on estänyt minua elämästä täyttä elämää. Enhän edes tiedä mikä tämä juttu, mitä odotan on. Minä vain teen niin, odotan ja odotan.

Tiedän kuitenkin, ettei muutos tule odottamalla. Minun täytyy tehdä jotain sen eteen, työskennellä kovaa unelmieni puolesta. Ei tämä ole kuitenkaan unelmani. Vain outoakin oudompi oletus.

Ehkä mitään ei tule tapahtumaan. Tai onkin ehkä tapahtunut jo, mutta en vain ole tajunnut sitä. Ei sen tarvitse olla mitään suureellista. Tämän blogin aloittaminen saattoi esimerkiksi olla se etsimäni muutos.

Enhän minä välttämättä tarvitse mitään muutosta. Miksi edes haluaisin? Minulla on asiat aika todella hyvin. Jos haluan niin kovasti, ehkä minun pitäisi muuttaa elämäni itse, sillä tavalla kuin haluan. Tehdä se muutos, jonka haluan. Minun pitää ottaa elämäni ohjat omiin käsiini, eikä antaa niitä jonkun epäreilun kohtalon käsiin.

Rakkaudella: Siivekäs

Talviloman vuoro

Moikka! Nyt on viimeinen koe ennen talvilomaa pulkassa ja erittäin helpottunut olo. Ensi viikolla tosiaan koko viikko vapaata. Olen tässä pari viime päivää ajatellut, että en minä vielä mitään lomaa tarvitse, jaksaisin ihan hyvin koulua vielä pari viikkoa. Tulin juuri tuossa äskettäin toisiin ajatuksiin. Olen saanut pari arvosanaa, joihin en todellakaan ole tyytyväinen ja muutenkin minulla on stressiä niin monesta asiasta ja niin paljon. Loma saa minulla aina sen lievittymään. Kyllä tämä loma todellakin tarpeeseen tulee, niin kuin yleensäkin.

Rentouttavan ihanaan talvilomaani tulee kuulumaan runsaasti Netflixiä, nukkumista, lukemista, piirtämistä, musiikkia, leipomista, pitkiä kävelylenkkejä ja mitä nyt satunkaan keksimään. Aion nauttia siitä täysillä. En luultavimmin ole lähdössä mihinkään reissuun, jos mitään viime hetken reissua ole tulossa. Esimerkiksi jotain kylpylämatkaa. Sen tietää sitten.

Voisin myös käydä joku päivä lomalla shoppailemassa, sillä tarvitsen lisää alushousuja ja kollareita. Minulla ei enää mielestäni ole pakkomiellettä shoppailuun. Jos muistatte sen haasteen, etten pidä "shoppailupäiviä" tammikuussa. No, se tavallaan onnistui. Kävin yhtenä päivänä ostamassa kaikkea yksiin juhliin. Ostin myös itselleni henkareita ja paidan, kun nyt kerran olin paikan päällä. Pakkomielteisyys onneksi loppui ja sehän oli tarkoituskin.

Yritän myös selvittää ajatukseni, sillä minulla on tosi sekava olo nyt, ja en tiedä mitä pitäisi ajatella kaikesta ja tunteeni poukkoilevat joka suuntaan. Tykkään kyllä siitä, kun päässäni on paljon meneillään samaan aikaan ja rakastan kaikkea miettimistä, koska sellainen minä nyt olen.

Nyt kun kirjoitan tätä on enää kaksi tuntia koulua jäljellä ja olen ihan innoissani lomasta ja niin jotenkin iloinen. Muutenkin koko tämän päivän on ollut vaan niin hyvä fiilis. Iloista päivän jatkoa!

Rakkaudella: Siivekäs

Kipeänä eilen

Moi! Olin eilen harmillisesti kipeänä ja tajusin siinä, kuinka ihanaa elämäni todella on. Ei yksi kipeyspäivä mikään maailmanloppu ole, ihan tavallista vaan, mutta joskus jokin pienikin juttu voi avata silmät suuremmalle asialle.

Minulla alkoi maanantai-iltana ihan kamalasti koskemaan mahaan. Aluksi ajattelin, että ne ovat vain kuukautiskipuja, koska minulla koskee aina kuukautisten aikana kamalasti alavatsaan. 

Menin nukkumaan, mutta heräsin ihan pian siihen mahakipuun ja silloin oksettavaan oloon. Otin sellaista porelääkettä, jonka annetaan liuota veteen ja juodaan. En kuitenkaan pystynyt juomaan sitä loppuun, koska alkoi oksettamaan niin paljon. En nukkunut melkein koko yönä kunnolla sen mahakivun takia, koska heräilin koko ajan. Oksensin kolme kertaa yöllä, se oli piinaa. 

 Aina oksentamisen jälkeen minulle maistuvat jotkin ruoat tosi hyvin, mutta jotkut eivät. En nyt, mutta kerran söin suoraan yhteen menoon yksi ja puoli sellaista pussia popcornia, eikä tullut edes ollenkaan huono olo. Niinkuin mitä? Söin silloin hirveästi muutakin, mutta kai siinä on syynä se, että elimistö on tyhjä, kun melkein kaikki on oksennettu pois. Eilisaamuna minulla oli tietysti ihan kamala nälkä. Söin vaalea leipää ja laskiaispullia ja keksejä. Join myös kaakaota ja limpparia. Söin vain iltaruoan ja sekin oli vain pakastepitsaa. En halunnut tartuttaa ketään ja aamulla oli vielä vähän heikko olo.

Olin tosiaan eilisen poissa koulusta. Lepäsin vain ja katsoin telkkaria, niinkuin teen yleensäkin kipeänä.Harmittaa kyllä, että minulta jäi joku koulussa oleva teemapäivä välistä. Se oli juuri sellainen lyhyt päivä ja varmaan tehtiin jotain kivaakin. En muutenkaan tykkää olla pois koulusta, koska jää kaikesta jälkeen ja minulle tulee myös jollain tasolla huono omatunto poissaolosta, vaikka olisinkin sairaana. Tiedän kyllä, ettei pitäisi. Kipeänä kuuluukin levätä. Olen kuitenkin ollut koko yläkoulun aikana vain kolme päivää poissa kipeyden takia. 

Myöskään balettitunnille en päässyt. Meillä oli sellainen tunti, että vanhemmat, kaverit ja sukulaiset pääsivät katsomaan tuntiamme. Ei se mikään maailmanloppu ole ja varmaan samantyylinen tunti tulee joskus ensi vuonna.

Nyt olen kuitenkin onneksi täysin terve. Tälläiset jutut saavat minut aina arvostamaan elämääni ja sitä, että olen pääosin terveenä, niin myös läheiseni. Minulla on oikeasti kaikki asiat todella hyvin. Minulla on luultavasti paljon elämää vielä jäljellä. Joskus tarvitsen vain muistutuksen, että muistan nauttia elämästäni kunnolla.
Tämä tuli juuri sopivasti.

Muuten, nyt on oikeasti jo maaliskuu, kaksi kuukautta on oikein hurahtanut nenäni edestä. Siis, en vain käsitä, miten nopeasti aika kuluu. Mutta hei, mukavaa maaliskuuta kaikille! Viettekää tänään ihana päivä ja toivottavasti olette terveinä!

Rakkaudella: Siivekäs