keskiviikkona, maaliskuuta 1

Kipeänä eilen

Moi! Olin eilen harmillisesti kipeänä ja tajusin siinä, kuinka ihanaa elämäni todella on. Ei yksi kipeyspäivä mikään maailmanloppu ole, ihan tavallista vaan, mutta joskus jokin pienikin juttu voi avata silmät suuremmalle asialle.



Minulla alkoi maanantai-iltana ihan kamalasti koskemaan mahaan. Aluksi ajattelin, että ne ovat vain kuukautiskipuja, koska minulla koskee aina kuukautisten aikana kamalasti alavatsaan. 

Menin nukkumaan, mutta heräsin ihan pian siihen mahakipuun ja silloin oksettavaan oloon. Otin sellaista porelääkettä, jonka annetaan liuota veteen ja juodaan. En kuitenkaan pystynyt juomaan sitä loppuun, koska alkoi oksettamaan niin paljon. En nukkunut melkein koko yönä kunnolla sen mahakivun takia, koska heräilin koko ajan. Oksensin kolme kertaa yöllä, se oli piinaa. 

 Aina oksentamisen jälkeen minulle maistuvat jotkin ruoat tosi hyvin, mutta jotkut eivät. En nyt, mutta kerran söin suoraan yhteen menoon yksi ja puoli sellaista pussia popcornia, eikä tullut edes ollenkaan huono olo. Niinkuin mitä? Söin silloin hirveästi muutakin, mutta kai siinä on syynä se, että elimistö on tyhjä, kun melkein kaikki on oksennettu pois. Eilisaamuna minulla oli tietysti ihan kamala nälkä. Söin vaalea leipää ja laskiaispullia ja keksejä. Join myös kaakaota ja limpparia. Söin vain iltaruoan ja sekin oli vain pakastepitsaa. En halunnut tartuttaa ketään ja aamulla oli vielä vähän heikko olo.



Olin tosiaan eilisen poissa koulusta. Lepäsin vain ja katsoin telkkaria, niinkuin teen yleensäkin kipeänä.Harmittaa kyllä, että minulta jäi joku koulussa oleva teemapäivä välistä. Se oli juuri sellainen lyhyt päivä ja varmaan tehtiin jotain kivaakin. En muutenkaan tykkää olla pois koulusta, koska jää kaikesta jälkeen ja minulle tulee myös jollain tasolla huono omatunto poissaolosta, vaikka olisinkin sairaana. Tiedän kyllä, ettei pitäisi. Kipeänä kuuluukin levätä. Olen kuitenkin ollut koko yläkoulun aikana vain kolme päivää poissa kipeyden takia. 

Myöskään balettitunnille en päässyt. Meillä oli sellainen tunti, että vanhemmat, kaverit ja sukulaiset pääsivät katsomaan tuntiamme. Ei se mikään maailmanloppu ole ja varmaan samantyylinen tunti tulee joskus ensi vuonna.

Nyt olen kuitenkin onneksi täysin terve. Tälläiset jutut saavat minut aina arvostamaan elämääni ja sitä, että olen pääosin terveenä, niin myös läheiseni. Minulla on oikeasti kaikki asiat todella hyvin. Minulla on luultavasti paljon elämää vielä jäljellä. Joskus tarvitsen vain muistutuksen, että muistan nauttia elämästäni kunnolla.
Tämä tuli juuri sopivasti.



Muuten, nyt on oikeasti jo maaliskuu, kaksi kuukautta on oikein hurahtanut nenäni edestä. Siis, en vain käsitä, miten nopeasti aika kuluu. Mutta hei, mukavaa maaliskuuta kaikille! Viettekää tänään ihana päivä ja toivottavasti olette terveinä!

Rakkaudella: Siivekäs


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti