sunnuntaina, marraskuuta 20

Kauneus on katsojan silmässä. Vai onko?

Terve vain kaikille!
Olen viime päivinä pohtinut paljon kauneutta. Mitä kauneus edes on? Onko kauneutta oikeasti olemassa?
       Olen pienestä asti oppinut ajattelemaan, että naiset ovat kauniita ja miehet komeita. Jos olen kuullut jonkun sanovan miestä tai poikaa söpöksikin, se kuulosti ehkä kuusivuotiaan itseni korvaan todella oudolta. Jotenkin ajattelin, että miehet olivat normaalisti vahvoja ja maskuliinisia ja naiset herkkiä ja kauniita. Mistäköhän minulle on tullut tälläinen ajatusmaailma? Eivät vanhempanikaan ole minulle sitä opettaneet. Ehkä olen saanut sen lastenohjelmista. Muistan, että monissa ohjelmissa, mitä ole katsonut, on ollut selvät sukupuoliroolit. En minä niitä silloin tietenkään tiedostanut.
        Olen myös ajatellut, että naiset pukeutuvat kiinnostavammin, kuin miehet. Pidin miesten pukeutumistyyliäkin tylsänä. Muistan kun mietin jotain luokkamielikuvitusjuttua, mietin kunnolla kaikkien tyttöjen vaatteet kunnolla koruja ja kampauksia myöten. Poikien vaatteita en jaksanut miettiä kunnolla. Voin kertoa tästä jutusta tarkemmin jossain toisessa postauksessa. 
        Olen kyllä yleistänyt aika rankasti pienenä. En siis enää ajattele näin. Kiinnostuin miettimään tätä oikeasti tarkemmin 11-vuotiaana. Tänä aikana olen miettinyt vähän kaikkea tällä saralla.
        Yleisesti ihmisillä on kauneusihanteet, ihmisiä, joissa ne toteutuvat pidetään kauniina. Minulle kauneus tarkoittaa, sitä että ihmisen ulkonäössä silmä lepää ja sitä on mukava katsoa. Jotain kaunista, ihmistä saatan katsoa turhankin kauan. Toisia piirteitä ulkonäössä pidän kauniimpina, kuin toisia. En sano, että kukaan olisi ruma. Mielestäni on todella loukkaavaa kutsua ihmistä rumaksi, jos hänen ulkonäkönsä ei miellytä.
        Nykyään kauneutta tunnutaan arvostavan liikaakin. Ulkonäkö on kuitenkin vain kuori. Sisältö merkitsee enemmän. 
        Pidän paljon elokuvista ja sarjoista,  joissa on erilaisia, eri tavalla kauniita ihmisiä, eri näköisiä ihmisiä. Kaikkien ei tarvitse noudattaa samaa kaavaa tai samoja ihanteita. Onneksi tälläisiä elokuvia ja sarjoja löytyy, ainakin jonkin verran.
        Meikkaaminen on asia, jota kenenkään pitäisi tehdä näyttääkseen kauniimmalta muiden silmissä. Toki meikkaaminen on kivaa ja meikatessa voi toteuttaa taiteellista puoltaan ja visuaalisia lahjojaan. Meikkaus on eräänlaista taidetta. Itsekin tykkään meikata, mutta en halua, että meikkaamisesta tulee minulle riesa, joka on pakko tehdä. Pystyn aivan hyvin olemaan koulussakin ilman meikkiä, jos en ole aamulla kerennyt, halunnut tai jaksanut meikata. Meikkaa silloin kuin huvittaa, jos se jotain haittaa, haitatkoon. Meikkaaminen ei tee ihmisestä kauniimpaa, eivätkä meikkaamattomat ihmiset ole rumempia. 
        Onko kauneus katsojan silmässä? Toki eri ihmiset pitävät eri piirteitä kauniina, mutta entä kauneus yleisessä mittakaavassa? Kai sellaisia asioitaan pidetään kauniina, mihin ollaan totuttu ja on normaalia pitää kauniina. Myös muiden ihmisten mielipiteet vaikuttavat. Jos joku puhuu jostain sarjasta ja sanoo jonkun hahmon olevan kaunis tai komea, alan katsoa tätä hahmoa uusin silmin. Yritin nähdä sen, mitä toinen on hahmossa nähnyt. Nykyään yritän miettiä esimerkiksi elokuvan tai sarjan hahmoja heidän puheidensa ja tekojensa kautta, arvottaa heidät siten. Toki tämä toimii myös oikeiden ihmisten kanssa.
        Onko kauneudella oikeasti väliä? Minusta tuntuu, että yhteiskunnassa, jossa elän, sillä on liikaakin väliä. Enemmän arvoa pitäisi antaa fiksuudelle, puheille, luonteelle ja ajatuksille. Tietysti kaunista ihmistä on kiva katsoa, ensivaikutelma voi tulla jo pelkästä ulkönäöstä. Saatan nähdä kadulla ihmisen ja miettiä, että onpas tuo hyvännäköinen. Itse pyrin muodostamaan mielipiteeni ihmisestä, vasta ku olen tajunnut, millainen hän on luonteeltaan. Vaikka se olisikin joskus vaikeaa.
        Monesti ihmisen kauneutta lisää se, että hän on ylpeä itsestään, eikä häpeile sitä mitä on. Myös terveet ja itsestään huolehtivat ihmiset ovat kauniita. Tietysti, jotkut ihmiset eivät voi mitään sille, että ovat sairaita, eikä se tee heistä rumia. Lähinnä tarkoitan sitä että, että ihminen näyttää huolitellulta ja siltä että harrastaa liikuntaa. Ennakkokäsitys voi olla väärä ja ihmiselle kannattaa jutella ennen tuomitsemista, kuoren alta saattaa paljastua jotain, mitä ei ole tullut edes ajatelleeksi.
        Itse olen tyytyväinen ulkonäkööni. Välillä on tietysti päiviä jolloin olo tuntuu rumalta ja inhottavalta. Yleisesti en halua tuhlata elämääni miettimällä ainoastaan ulkönäköäni. Toki ulkönäöstä huolehtiminen on tärkeää ja kivaa, mutta en halua käyttää koko elämääni vain ulkönäön parantamiseen. Haluan olla kaunis ja tuntea itseni kauniiksi.

Tässä vähän mietteitäni kauneudesta. Toivottavasti kaikki oleellinen tuli mukaan. En tosiaan ole kovinkaan pinnallinen ihminen. Toivon, ettei tästä tullut sellaista käsitystä, yritän parhaani.
       Tarkoitukseni ei ollut kirjoituksella loukata ketään. Anteeksi, jos jollain tavalla loukkasin. Muistakaa, ettei kauneus ole tärkein asia maailmassa! Ihmisessä on paljon muutakin tärkeää!

Kiitos, kun jaksoit lukea! Olet varmasti todella, kaunis, niin sisältä kuin ulkoa.💞

Rakkaudella: Siivekäs





      

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti